Jos teknologiayrityksen maailmanmaineen peruskriteeri on, että toiminta on alkanut kotona autotallissa, Bioforce on matkalla tähtiin.

Nykyään Raision tehdasalueella Raisiossa toimiva yritys on kehittänyt oman tekniikan kasvimassan pilkkomiseksi ainesosiinsa: hemiselluloosa, ligniini ja selluloosa.

Jo parin vuosisadan ajan metsäteollisuus on valmistanut selluloosaa samoilla menetelmillä ja samalla hyötyasteella: käytettävästä puuraaka-aineesta noin 40 % saadaan selluloosaa ja jäännös poltetaan energiaksi.

”On aika korottaa jalostusastetta ja saada raaka-aine hyödynnettyä kokonaan”, Chief Business Officer Sebastian ”Basti” von Schoultz julistaa. Basti on yksi Bioforcen perustajista.

Bioforcen prosessin lopputuotteet ovat niin puhtaita, että mm. kosmetiikkateollisuuden L’Oreal ja Dior käyttävät yhtiön tuottamaa hemiselluloosaa voiteiden valmistuksessa. Samoja aineita mm. Kiilto käyttää pesuaineissa. Prosessista saatava ligniini on, toisin kuin perinteisen sellutuotannon jäännös rikitöntä ja käytetään esim. UV-suojana aurinkovoiteissa. Ligniinillä on myös grafiitinomaisia ominaisuuksia ja esim. akkuvalmistajat testaavat aineelle uusia käyttömahdollisuuksia.

Kun hemiselluloosa ja ligniini on erotettu, jäljelle jäävä selluloosa käytetään esim. tekstiiliteollisuudessa puuvillan korvaajana.

”Kun kasvatetaan jalostusastetta ja lopputuotteen arvo nousee ei tarvita miljardiluokan laitosinvestointeja kannattavan volyymin aikaansaamiseksi”, Basti selittää.

Tämä onkin Bioforcen strategia, tuotteiden valmistaminen pienemmissä laitoksissa, lähellä asiakasta ja niin, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Välttääkseen kilpailua isojen metsäyhtiöiden kanssa Bioforce käyttää eri raaka-aineita kuten olkea, kauran akanoita ja panimoteollisuuden jäännöksiä.

Kiertotaloutta käytännössä, siis.

Biofocen seuraava askel on ensimmäisen varsinaisen tuotantolaitoksen rakentaminen. Tämä on noin 50 miljoonan investointi, jonka yritys mielellään näkisi nousevan juuri Raisioon. Suunnitellun tuotannon arvioidaan työllistävän noin 50 henkilöä.

”Tie tänne on ollut pitkä ja vaatinut valtavasti työtä”, Basti kertoo. ”Ilman Business Finlandia memme olisi näin pitkällä. Rahoituksen saaminen alle 10 miljoonan projekteihin on suhteellisen helppoa, jos on hyvä idea. Vaikuttaa myös siltä, että taas on helpompaa saada valtiolta tukea, jos projekti on miljardiluokkaa. Keskikokoisissa hankkeissa, kuten meidän, vaaditaan tulosten näyttämistä ja riittävän yksityisen rahoituksen keräämistä etukäteen”.

Yllättävä haaste Bioforcelle on ollut raaka-aineen saatavuus. Vaikka suunnitteilla oleva laitos on verrattain pieni, esim. 20 000 olkitonnin saatavuuden varmistaminen ei ole ihan yksikertaista.

Läheinen yhteistyö yliopistojen ja niiden tekemän tutkimuksen kanssa on edellytys yritystoiminnan syntymiselle tutkimustulosten ja innovaatioiden ympärille.

Aalto-yliopisto vie osaamista myös Varsinais-Suomesta ja meidän paikallisten yliopistojen pitää taistella pitääkseen täällä nykyiset osaajat, ja rekrytoidakseen uusia. Jos osaaminen ja verkostot katoavat, tulevat investoinnitkin tehdään muualla.

”Meillä on hyvä tilanne, kun suurin osa rahoituksesta nyt on kasassa. Toiveissa on, että voisimme aloittaa rakentamisen noin vuoden päästä”, Basti ennustaa.

Toivottavasti maakunnassa riittää edellytyksiä monelle vastaavalle investoinnille.