Ministerbesök i Brusaby

Brusabys hälsning till jord- och skogsbruksminister Jari Leppä under hans besök i Brusaby 10.8

Axxell Utbildning Ab on oppilaitos joka pääosin tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta Etelä-Suomessa ja pääosin ruotsin kielellä. Käytän sanaa pääosin koska tarjoamme myös muita koulutuksia ja myös suomeksi mutta pääosin puhutaan ammatillisesta koulutuksesta ruotsin kielellä. Axxellissa on, vuodenajasta riippuen, noin 3 500 opiskeiljaa. Axxell on osakeyhtiö jonka liikevaihto on vajaa 35 miljoonaa euroa, työllistäen noin 300 henkilöä.

Tänne Brusabyhyn, Kemiönsaarelle, Axxell on keskittänyt luonnonvara- ja ympäristöalojen koulutuksensa. Axxell on tavallaan saarella jo vuodesta 1906 saakka tarjotun maatalousalan opetuksen jatkumo modernissa versiossa, mutta haluan vielä lisätä, että nykyään myös paljon enemmän.

Brusabyssä on kirjoilla noin 450 opiskelijaa ja töissä runsaat 40 henkilöä plus tuntiopettajat ja sijaiset. Tänä syksynä täällä alkaa 12 perus- ja ammattitukintoa. Kaikki kolutukset liittyvät jollakin tavalla luonnon hyödyntämiseen.

Täällä Brusabyssä haluamme nähdä luonnon hyödyntämisen laajemmin kuin, jos saan sanoa, ”pelkkänä” maa- tai metsätaloutena: esimerkiksi eräoppaan tai luontovalokuvaajan työ on luonnon hyödyntämistä niin, että luonto säilyy ennallaan. Koirien kouluttaminen tai hirsirakentaminen on luonnontuotteen jalostamista. Joku kutsuisi tätä kaikkea osaksi biotaloutta.

På svenska säger man ”äta kakan men ändå ha den kvar”. Syödä kakku niin, että sitä ei menetetä. Unohtamatta, että jonkun pitää viljellä ja korjata sato, jotta olisi jotakin mistä kakku alun perin leipoa…

Siihen tarkoitukseen Axxellilla on Brusabyssa peräti kaksi koulutilaa: 50 hehtaarin luomu kasvinviljelytila Strömmassa ja tavanomaisessa tuotannossa oleva 120 hehtaarin maitotila täällä koulun kampuksen ympärillä.

Koulun maatiloihin liittyen on asia jonka mielelläni tuon esille: tiloja viljellään koulutusten ja opiskelijoiden tarpeista lähtien.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden pitää saada oppia harjoittelemalla ja itse tekemällä. Harjoittelun ja itse tekemisen seuraus saattaa olla, että vaot eivät välttämättä aina ole viivasuoria tai paalit saattavat nojata ikävän näköisesti vaikkapa ladon seinään. Ja tämä on itse asiassa juuri sitä mitä sekä työelämä, että opiskelijat itse haluavat: koulussa harjoitellaan, tehdään hitaasti ja tehdään virheitä, ettei myöhemmin töissä sitten tarvitsisi. Ainakaan yhtä paljon.

Toinen seuraus kouluna toimimisesta on, ettemme välttämättä kehitä maatiloja kuten yksittäinen viljelijä tekisi. Olemme esimerkiksi viime vuosina vähentäneet luomussa olevaa alaa ja lisänneet tavanomaista viljanviljelyä, vähän päinvastaisesti nykyiseen trendiin verrattuna. Emme myöskään usein lähde viljelemään erikoiskasveja.

Koulun tehtävä on opettaa maatalouden, eläintenpidon ja metsätalouden perusteet. Emme voi toimia samalla tavalla kuin jokaisen opiskelijan tuleva tila tai työpaikka vaan yritämme olla kompromissi jossa jokainen opiskelija saa mahdollisimman paljon siitä, mitä tulevassa työssään tarvitsee.

Jos katsotaan ammatillisen koulutuksen kehittymistä uskon, että tämä on oikea strategia: ammatillinen koulutus siirtyy yhä enemmän ja lähemmäksi työelämää.

Tähän ainakin uskovat ne koulun ulkopuoliset rahoittajat jotka ovat myöntäneet kiitettävän paljon rahoitusta koulun maatilojen kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Konekantaa on jo joltakin osin uudistettu mutta suurin muutos tulee olemaan siirtyminen maidontuotannosta lihakarjan kasvattajaksi joka toteutuu tämän ja ensi vuoden aikana. Tähän liittyy uuden myös uuden karjapihaton rakentaminen Norrgårdiin.

Samalla kun olen äärimmäisen kiitollinen meille myönnetystä rahoituksesta toiminnan kehittämiseksi en voi olla ajattelematta mikä olisi maatilan tilanne tai tulevaisuus jos elettäisiin pelkästään valtion rahoituksen turvin. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksia on tehty samalla kun on vaadittu uudistamista ja tehostamista. Itse ajattelen, että kehittäminen – uudistaminen – on sijoitus joka tuottaa säästöjä jatkossa. Uudistaminen maksaa aina jotakin ja se raha on otettava jostakin. Jollei sitä ole mahdollista ottaa käyttömenoista joudutaan syömään pääomaa ja sitä harva edellisten leikkausten slimmaama organisaatio kestää.

Että tällaisia terveisiä Helsinkiin!

Jokavuotinen suurin haaste ja jännitys on kuitenkin, miten saada riittävästi nuoria valitsemaan ammatillisen koulutuksen peruskoulun jälkeen. Tässä Axxell tai Brusaby eivät ole yksin, samaa jännitystä kokevat kaikki ammatilliset oppilaitokset (tekisi mieli lisätä pääkaupunkiseudun ulkopuolella) uusien koulutusten alkaessa.

Tähän pystymme kuitenkin vaikuttamaan ja kun katson hakijamääriä koulutuksiimme kokonaisuutena, en ole tästä asiasta erityisen huolissani. Erityisesti koulutuksiin joihin hakeudutaan ammatissa pätevöitymisen tai uranvaihdon takia on ollut paljon hakijoita – joihinkin jopa kolme kertaa enemmän kuin meillä on aloituspaikkoja tarjolla. Ruotsinkielisestä koulutuksesta puhuttaessa tämä ei ole mitenkään tavanomaista.

Minulle tämä kertoo kaksi asiaa: Toisaalta opettajamme ja koulutuspäällikkömme ovat laatineet koulutusohjelmia jotka kiinnostavat ja joille on kysyntää.

Toisaalta näen myös, että yhteiskunnassa yleensä on laaja ja kasvava kiinnostus kiertotaloudelle, kestävälle kehitykselle, ihmiset kiinnittävät isosti huomiota ruoan tuotantoon ja niin edelleen. On vaikea nähdä, että tämä kiinnostus luontoon ja lähiympäristöön ei heijastuisi kiinnostukseen alan koulutuksiin.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.