fbpx

#FinnSight 2017

FinnSight 2017 samlade idag över hundra deltagare i Helsingfors för att fundera på framtidens arbete. Nedan några plock från anförandena som jag hörde dem. Texten innehåller såväl citat från talarna som mina egna kommentarer till dessa.

Tilaisuutta live-kuvitti Linda Saukko-Rauta. Tässä kuvitus Bengt Holmströmin keynotesta. Lisää Lindan loistavaa kuvitusta Twitteristä #Finnsight ja www.redanredan.fi.

Avauspuheenvuoro
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Työn merkitys tulee muuttumaan sekä yksilön, että yhteiskunnan tasolla. Työ on muutakin kuin kuukausipalkka. Työ luo johonkin kuulumisen kautta osaltaan ihmisarvon.

Työuraan mahtuu monta työtä. ”In between –vaiheesta tulee uusi normaali”. 

Työn ja ihmisen arvo tulevaisuudessa
Paula Laine, Sitra   I   Olli Kangas, Kela

Muutostahti nopeutuu. Aiemmin muutokset tapahtuivat sukupolvien välillä, nyt monet muutokset mahtuvat yksilötasolla yhteen työuraan.

Työttömyyttä pitäisi voida ennaltaehkäistä, ettei tarvitsisi odottaa toteamista työttömäksi ennen kuin asialle voidaan tehdä jotakin.

”Pitäisikö ihmisellä olla oikeus koulutusta vastaavaan työhön vai tarjolla olevia työmahdollisuuksia vastaavaan koulutukseen?”

Kahvikeskustelua pöydässä #15

Työ-sanan merkitys kuulijalle on muuttunut – työ ei olekaan enää ihmisen korkein arvo. Työtä tulee aina olemaan, se tulee vain olemaan erilaista. Ihmisiä pitää opettaa itsensä ohjaamiseen. Jokainen meistä voi myös miettiä, miten viestimme työstä (-mme).

Suomessa on myös tasapäistämisen ongelma – kaikki ratkaisut eivät käy kaikille. Nuoret pitää saada mukaan keskustelemaan nuorisoa koskevista asioista.  

Miten ekosysteemin rakentumista voidaan tukea? Voitaisiinko muotoilla markkinoita, eikä vain tuotteita? Pitäisi siirtyä retoriikasta motoriikkaan J.

Uuden työn ekosysteemit
Timo Seppälä, ETLA   I   Pekka Ala-Pietilä, Sanoma

Julkisen toimijan tehtävät työn ekosysteemeissä: 1) Toimia mahdollistajana, 2) Toimia asiakkaana.

Toimiva käyttöjärjestelmä puuttuu esimerkiksi rakennuksilta ja liikenteeltä.

Työn murros
Bengt Holmström; MIT

Tämän ajan keskustelunaihe on, millä tavalla tekoäly, robotit jne. syrjäyttävät työnteon. Tekoälyn kehittämisessä on kaksi polkua: voidaan kopioida ja kehittää ihmisen logiikkaa TAI nk. Neural Networksien kautta. Jälkimmäisessä tavassa järjestelmä tekee massiivisen määrän havaintoja ja tekee näistä päätelmiä. Näin koneet voivat itse kehittää uusia strategioita, mitä hyödynnetään esim. peleissä.

Voiko robotti korvata ihmisen ja tuleeko robotti korvaamaan ihmisen ovat kaksi eri kysymystä. Varmasti voi, mutta tuleeko, onkin sitten talouteen pohjautuva valinta (kustannukset vs. hyöty).

Paluu peruskysymyksiin

Miksi yritykset ovat olemassa?
Koska markkinat ja sopimukset eivät ole täydellisiä, emme voi tehdä jokaista kauppaa markkinoilla. Miten yritys säilyttää maineensa, vai korvaako joku muu toiminto sen tulevaisuudessa?
Yritykset ovat siis olemassa kaupanteon mahdollistamiseen ja hallintaan?

Miten yritys saa työntekijän tekemään mitä haluaa?
Me olemme kiinnostuneita tekemään hyvää työtä. ”Palkka ei ole pelkkä palkka, vaan se on kaiken kaikkiaan olo, että olet tekemässä jotakin tärkeää”: ketä varten teen työtä? Kuka on [ainakin akateemiselle] työntekijälle tärkein: vertaistyöntekijä.

Luottamuksen määrä ihmisten välillä on yllättävän suuri.

Lämna en kommentar