fbpx

Hei, miten sinulla menee?

Julkaistu PK:ssa 23.4.2020

Siirtyminen etäopetukseen kouluissa nostaa esille uusia ilmiöitä, joista yksi on yhteydenpito oppilaisiin. Haluamme kiinnittää huomiota nuorten asemaan näin Corona-epidemian aikaan sekä vanhempina, että opetustehtävissä toimivina ammattilaisina.

Tässä tilanteessa meille aikuisille on helpompi ymmärtää pienten lasten tuen ja kontaktin tarpeet kuin nuorten. Nuoret jäävät helposti liian yksin. Oletus on, että nuoret kykenevät ottamaan yhteyttä tarvittaessa, mikä todellisuudessa on monelle vaikeaa. Myös teini-ikäisten tavassa pyytää apua on yksilöllisiä eroja. Niihin vaikuttavat kodin vuorovaikutuskulttuuri ja voimakas itsenäistymiskehityksen vaihe, jotka molemmat voivat lisätä tarvetta selvitä itsenäisesti, tai ainakin ilman vanhempien apua.

Voimmeko me aikuiset olettaa nuorten ottavan aktiivisesti kontaktia saadakseen apua opettajalta?

Mielestämme vastuu kontaktin luomisesta tulisi ensisijaisesti olla meillä aikuisilla. Kynnys olla yhteydessä kouluun ja opettajaan voi olla nuorelle erityisen korkea nyt, kun rutiinit ovat uusia ja kaikki tapahtuu etänä. On tärkeää, että opettaja on aloitteellinen ja omalla esimerkillään näyttää kuinka pidetään yhteyttä. Näin toimien uudesta tavasta muodostuu rutiini, joka helpottaa myös nuoren aktiivista kontaktin ottamista. Me vanhemmat puolestamme voimme tukea nuoria olemaan kontaktissa opettajaan, esim. konkreettisesti yhdessä suunnittelemalla, missä tilanteissa olisi hyvä olla yhteydessä ja miten sen voisi tehdä.

Koulujärjestelmässämme on rakenteellinen ero ala- ja yläkouluissa. Alakoulussa luokanopettajalla on luontainen kontakti oppilaisiin, koska hän vastaa opetuksesta useimmissa aineissa. Yläkoulun luokanvalvojalla on vastaava vastuu kontaktista oppilaisiin. Aineopettajilla on monta ryhmää huolehdittavaan ja yhteinen aika yksittäisten oppilaiden kanssa on vähäistä, joten heiltä ei voi odottaa oppilaiden yksilöllistä tuntemista. Normaalioloissa tämä on hyvä ja toimiva systeemi, mutta nyt, kun luontainen jokapäiväinen kontakti oppilaan ja opettajan välillä puuttuu, juuri yläkouluikäisten väliinputoamisen riski lisääntyy.

Koulun on nyt huolehdittava myös opettajien avun ja tuen tarpeista, jotta heillä on riittävästi resursseja ja keinoja pitääkseen yhteyttä oppilaisiin. Moni tekijä vaikuttaa siihen, mikä on ”riittävää”, mutta meidän mielestämme päivittäinen ”live-kontakti” koulun ja oppilaan välillä on jonkinlainen minimitaso.

Joskus lyhyellä henkilökohtaisella yhteydenotolla ja yksinkertaisella kysymyksellä ”Hei, miten sinulla menee?”, voi olla ratkaiseva merkitys.

Sari Ahlqvist-Björkroth, PsT, yliopistonlehtori
Tomas Björkroth, yksikönjohtaja, Axxell Utbildning Ab

Ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2021

Jag tackar för förtroendet att ha blivit nominerad till kandidat för Svenska folkpartiet i kommunalvalet 2021. Jag ställer upp valet för SFP för jag vill fortsätta vara med och utveckla Pargas till en bättre stad för oss alla.

RKP asetti ensimmäiset 10 ehdokasta kuntavaaleihin 2021 vuosikokouksessaan 9.3.

Politik handlar om helheter. Politik handlar om att göra tillsammans. Pargas är vår helhet som vi skall arbeta för, tillsammans.

Under den pågående fullmäktigeperioden har SFP tagit ansvar i barnskyddsfrågan och i Arkea-affären och gjort ställningstaganden beträffande trafik och postutdelning i staden, bland annat. SFP är partiet som tar ansvar, också i svåra frågor.

Arbetet som påbörjats med skolfastigheterna på flera håll i staden kommer att fortsätta långt in i nästa fullmäktigeperiod. Det är inte ett enkelt pussel att lägga, då vi förutom att se till att vi har sunda och trygga skolbyggnader för eleverna, samtidigt vill utveckla pedagogiken och samarbetet mellan skolorna. SFP är partiet som klarar av att ta hand om helheten.

Själv vill jag arbeta för att våra ungdomar också i framtiden skall kunna välja bland samma utbildningsutbud som vi har idag. En annan stor fråga är hur staden på bästa sätt skall erbjuda social- och hälsovårdstjänster tills sote-reformen har rotts iland.

Inom SFP arbetar vi för konkreta förbättringar för alla. Små förbättringar under de senaste åren har varit att medel för grundskolans klassresor finns kvar i stadens budget, sundkanten har piffats upp och fått ny belysning, Houtskär har en fungerande och miljövänlig mattvätt, för att nämna några exempel.

Följ mig gärna på Facebook och prenumerera på mitt nyhetsbrev för att hålla dig uppdaterad med åsikter om aktuella frågor i Pargas.

Turvallisuuden tunne on oikeus

Publicerat i ÅU 3.8.2019

Alla skall ha rätt att känna sig trygga i Pargas. Rätten till trygghet gäller såväl invånare som sommarboende och turister.

Även om ”ungdomar är ungdomar” och t ex gränserna för vad som är acceptabelt kan diskuteras är direkta lagbrott som vandalism, hot om våld och hemfridsbrott alltid och definitivt oacceptabla företeelser. Föräldrar har alltid ett ansvar för sina barn och staden har ett helhetsansvar för tryggheten.

Pargas stad har satsat mycket på förebyggande arbete både inom bildningsväsendet och socialsektorn. Dessa satsningar är mycket värdefulla på lång sikt men hjälper föga då akuta problem uppstår.

Om den personliga integriteten hotas har man rätt till skydd från samhället, t ex om en sten kastas in genom sovrumsfönstret har man som individ rätt att få polisen på plats även om man från Åbo sett bor i periferin. Här uppmanar vi politiker Pargas stad att närma sig polismyndigheten med en skrivelse.

Det behövs ett sektoröverskridande samarbete och olika på förhand planerade åtgärder för att ingripa omedelbart då och där problemen uppdagas. Resurserna för tidigt ingripande behöver ses över. Likaså behöver vi arbeta för att hålla kvar resurserna för de små gruppstorlekarna vi har förmånen att ha inom bildningen i Pargas.

De initiativ till utpekade platser där ungdomar kan samlas och vistas tillsammans som lyfts fram i olika diskussionsforum behöver utvärderas av staden och förverkligas där det är möjligt.

SFP ser mycket allvarligt på det eskalerande ofoget som nu definitivt har gått över gränsen för vad vi kan acceptera och kräver att också myndigheterna tar sitt ansvar i ärendet.

Tarja Rinne, fullmäktigeordförande, Pargas
Mikael Holmberg, stadsstyrelsens ordförande, Pargas
Regina Koskinen, fullmäktigegruppens ordförande, Pargas
Conny Granqvist, ordförande för SFP:s lokalavdelning i Pargas
Tomas Björkroth, ordförande för SFP:s kommunorganisation i Väståboland



Suomen metsien kestävä hyödyntäminen

Keskustelu metsien käytöstä käy näin lähestyvien vaalien alla vilkkaana. Kannanotoissa metsien käytöstä olisi huomioitava myös taloudellinen kestävyys.

Suomalainen metsä on Suomen biotalouden ja vientiteollisuuden selkäranka. Paitsi, että metsätalous vastaa neljäsosasta maamme viennistä ja ala työllistää 65 000 henkilöä, metsä on myös monen vielä kehitteillä olevan keksinnön raaka-aine.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreen raportin mukaan suomen metsävarannon biomassa on noin 2,5 miljardia kuutiota, mikä on 65% lisäys verrattuna 1950-lukuun. Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiota kun korjuu on noin 80 miljoonaa kuutiota. Suomen metsien biomassa kasvaa siis vuosittain noin 30 miljoonaa kuution verran.

Hallituksen esitys on korjuun lisääminen 15 miljoonalla kuutiolla, mikä vastaa puolta biomassan vuotuisesta kasvusta (vertaa käsitteeseen korkoa pääomalle). Jo pelkkä raakapuun arvo (500 Meur) olisi tervetullut lisä valtion kassaan, kun taas korjuun vähentäminen aiheuttaisi vastaavan loven valtion talousarvioon.

Paljon työtä tehdään metsätalouden ekologisen kestävyyden lisäämiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Biomassan kasvu, mutta myös kuolleen puun määrä ja metsien keskimääräinen ikä ovat todisteita kehityksen oikeasta suunnasta.

Kannatan lämpimästi metsiemme monipuolista käyttöä, joka perustuu paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioivaan metsien käytön kokonaissuunnitelmaan. Metsää ei voi, eikä pidä hoitaa samalla tavalla koko maassa. Koskemattoman merenrantapalstan käyttösuunnitelman pitää perustua muihin arvoihin kuin talousmetsä Sisä-Suomessa.

Matkailu ja virkistys…

… vai talousmetsä?

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä pitää olla riittävästi suojelualueita luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi, sekä luonnontuotteiden kuten marjojen ja riistan hyödyntämisen näkökulmasta. Suomalaisen luonnon pitää olla myös matkailun kulmakivi ja tarjota mahdollisuuksia virkistöytymiseen.

Kun seuraa metsäteollisuuden kehitystä, vaikka vain viime vuosikymmenen aikana voidaan todeta, että metsistämme tullaan valmistamaan yhä enemmän muita tuotteita kuin sellua. Sitä tosiasiaa ei kuitenkaan sovi ohittaa, että monella jalostetummalla metsäalan tuotteella on perustansa selluprosessissa. Yhä uusien tuotteiden tutkimus- ja kehitystyöhön rahoitus tullee myös metsästä.

Suomen metsiä voidaan hyödyntää mahdottoman monella tavalla, joissa käytön ja suojelun ei tarvitse olla toistensa vastakohtia.

Metsissä on Suomen tulevaisuus

Insändare i ÅU 24.10.2018

Som förespråkare för ett hållbart naturbruk vill jag framföra några kommentarer till Helena Särkijärvis insändare (ÅU 23.10) om hållbart skogsbruk.

Den finländska skogen är en kolsänka men samtidigt den ekonomiska ryggraden inom den finska bioekonomin och exportindustrin. Förutom att skogsindustrin idag står för 35% av bioekonomisektorns inkomster och sysselsätter 65 000 personer, är skogen också en råvara för många nya innovationer som ännu är i utvecklingsstadiet.

Enligt Naturresursinstitutets (LUKE) färska rapport uppgår den finländska skogens biomassa idag till ca 2,5 miljarder kubikmeter, en ökning med 65% sedan 1950-talet. Den årliga tillväxten är 110 miljoner m3 medan uttaget är 80 miljoner m3. Detta betyder att den finska skogens biomassa ökar med 30 miljoner m3 per år.

Den ökande biomassan binds inte bara i unga skogar utan skogarna blir också äldre. Mängden dött virke (vilket används som en indikator för biodiversitet) ökar genomgående i hela Finland.

Regeringen vill nu öka avverkningen med 15 miljoner m3, vilket motsvarar hälften av den årliga ökningen av biomassan (att jämföra med ränta på kapitalet). Redan virkesvärdet är över 300 miljoner euro vilket sannerligen skulle vara ett välkommet årligt tillskott i statskassan. En minskning i avverkningsmängderna i statens skogar skulle betyda en motsvarande minskning i statsbudgeten – kommer man med det förslaget bör man också ha en plan för hur det ekonomiska bortfallet kompenseras.

Bioproduktfabriken i Äänekoski. Foto: Metsä Group

För att utnyttja ett ökat virkesuttag krävs också investeringar: den senaste och största investeringen (1,2 miljarder euro) inom skogsindustrin är bioproduktfabriken i Äänekoski. Fabriken använder årligen 6,5 miljoner m3 virke och har en sysselsättande effekt på 2 500 årsverken (utöver byggnadsskedets >4 000 årsverken). Var och en kan göra en egen omslagsräkning på vad 2,5 gånger Äänekoski skulle betyda i ekonomiska termer. Beaktansvärt är också att 20% av Äänekoski-fabrikens omsättning redan nu kommer från andra varor än (bulkprodukten) cellulosa.

Skogen kan och skall inte skötas på samma sätt i hela Finland. Vi behöver utveckla nya metoder för ett hållbart skogsbruk av vilka det kontinuerliga skogsbruket utan kalytor är en. Vi behöver ha tillräckliga skyddsområden för att garantera naturens mångfald och möjligheter att tillvarata andra naturprodukter som bär och vilt. Naturen skall också i fortsättningen vara en av hörnstenarna för besöksnäringen och erbjuda möjlighet till rekreation.

Att se våra mångsidiga skogar endast som en kolsänka är ensidigt. Det behöver finnas en balans mellan brukande och skyddande av naturen. Finländarens levebröd har i alla tider kommit från naturen. Med bra planering finns utrymme både för att öka virkesuttaget och den mångformiga användningen av våra skogar.

Ministerivierailu Brusabyssä

Brusabyn terveiset maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle hänen vierailullaan Brusabyssä 10.8

Axxell Utbildning Ab on oppilaitos joka pääosin tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta Etelä-Suomessa ja pääosin ruotsin kielellä. Käytän sanaa pääosin koska tarjoamme myös muita koulutuksia ja myös suomeksi mutta pääosin puhutaan ammatillisesta koulutuksesta ruotsin kielellä. Axxellissa on, vuodenajasta riippuen, noin 3 500 opiskeiljaa. Axxell on osakeyhtiö jonka liikevaihto on vajaa 35 miljoonaa euroa, työllistäen noin 300 henkilöä.

Tänne Brusabyhyn, Kemiönsaarelle, Axxell on keskittänyt luonnonvara- ja ympäristöalojen koulutuksensa. Axxell on tavallaan saarella jo vuodesta 1906 saakka tarjotun maatalousalan opetuksen jatkumo modernissa versiossa, mutta haluan vielä lisätä, että nykyään myös paljon enemmän.

Brusabyssä on kirjoilla noin 450 opiskelijaa ja töissä runsaat 40 henkilöä plus tuntiopettajat ja sijaiset. Tänä syksynä täällä alkaa 12 perus- ja ammattitukintoa. Kaikki kolutukset liittyvät jollakin tavalla luonnon hyödyntämiseen.

Täällä Brusabyssä haluamme nähdä luonnon hyödyntämisen laajemmin kuin, jos saan sanoa, ”pelkkänä” maa- tai metsätaloutena: esimerkiksi eräoppaan tai luontovalokuvaajan työ on luonnon hyödyntämistä niin, että luonto säilyy ennallaan. Koirien kouluttaminen tai hirsirakentaminen on luonnontuotteen jalostamista. Joku kutsuisi tätä kaikkea osaksi biotaloutta.

På svenska säger man ”äta kakan men ändå ha den kvar”. Syödä kakku niin, että sitä ei menetetä. Unohtamatta, että jonkun pitää viljellä ja korjata sato, jotta olisi jotakin mistä kakku alun perin leipoa…

Siihen tarkoitukseen Axxellilla on Brusabyssa peräti kaksi koulutilaa: 50 hehtaarin luomu kasvinviljelytila Strömmassa ja tavanomaisessa tuotannossa oleva 120 hehtaarin maitotila täällä koulun kampuksen ympärillä.

Koulun maatiloihin liittyen on asia jonka mielelläni tuon esille: tiloja viljellään koulutusten ja opiskelijoiden tarpeista lähtien.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden pitää saada oppia harjoittelemalla ja itse tekemällä. Harjoittelun ja itse tekemisen seuraus saattaa olla, että vaot eivät välttämättä aina ole viivasuoria tai paalit saattavat nojata ikävän näköisesti vaikkapa ladon seinään. Ja tämä on itse asiassa juuri sitä mitä sekä työelämä, että opiskelijat itse haluavat: koulussa harjoitellaan, tehdään hitaasti ja tehdään virheitä, ettei myöhemmin töissä sitten tarvitsisi. Ainakaan yhtä paljon.

Toinen seuraus kouluna toimimisesta on, ettemme välttämättä kehitä maatiloja kuten yksittäinen viljelijä tekisi. Olemme esimerkiksi viime vuosina vähentäneet luomussa olevaa alaa ja lisänneet tavanomaista viljanviljelyä, vähän päinvastaisesti nykyiseen trendiin verrattuna. Emme myöskään usein lähde viljelemään erikoiskasveja.

Koulun tehtävä on opettaa maatalouden, eläintenpidon ja metsätalouden perusteet. Emme voi toimia samalla tavalla kuin jokaisen opiskelijan tuleva tila tai työpaikka vaan yritämme olla kompromissi jossa jokainen opiskelija saa mahdollisimman paljon siitä, mitä tulevassa työssään tarvitsee.

Jos katsotaan ammatillisen koulutuksen kehittymistä uskon, että tämä on oikea strategia: ammatillinen koulutus siirtyy yhä enemmän ja lähemmäksi työelämää.

Tähän ainakin uskovat ne koulun ulkopuoliset rahoittajat jotka ovat myöntäneet kiitettävän paljon rahoitusta koulun maatilojen kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Konekantaa on jo joltakin osin uudistettu mutta suurin muutos tulee olemaan siirtyminen maidontuotannosta lihakarjan kasvattajaksi joka toteutuu tämän ja ensi vuoden aikana. Tähän liittyy uuden myös uuden karjapihaton rakentaminen Norrgårdiin.

Samalla kun olen äärimmäisen kiitollinen meille myönnetystä rahoituksesta toiminnan kehittämiseksi en voi olla ajattelematta mikä olisi maatilan tilanne tai tulevaisuus jos elettäisiin pelkästään valtion rahoituksen turvin. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksia on tehty samalla kun on vaadittu uudistamista ja tehostamista. Itse ajattelen, että kehittäminen – uudistaminen – on sijoitus joka tuottaa säästöjä jatkossa. Uudistaminen maksaa aina jotakin ja se raha on otettava jostakin. Jollei sitä ole mahdollista ottaa käyttömenoista joudutaan syömään pääomaa ja sitä harva edellisten leikkausten slimmaama organisaatio kestää.

Että tällaisia terveisiä Helsinkiin!

Jokavuotinen suurin haaste ja jännitys on kuitenkin, miten saada riittävästi nuoria valitsemaan ammatillisen koulutuksen peruskoulun jälkeen. Tässä Axxell tai Brusaby eivät ole yksin, samaa jännitystä kokevat kaikki ammatilliset oppilaitokset (tekisi mieli lisätä pääkaupunkiseudun ulkopuolella) uusien koulutusten alkaessa.

Tähän pystymme kuitenkin vaikuttamaan ja kun katson hakijamääriä koulutuksiimme kokonaisuutena, en ole tästä asiasta erityisen huolissani. Erityisesti koulutuksiin joihin hakeudutaan ammatissa pätevöitymisen tai uranvaihdon takia on ollut paljon hakijoita – joihinkin jopa kolme kertaa enemmän kuin meillä on aloituspaikkoja tarjolla. Ruotsinkielisestä koulutuksesta puhuttaessa tämä ei ole mitenkään tavanomaista.

Minulle tämä kertoo kaksi asiaa: Toisaalta opettajamme ja koulutuspäällikkömme ovat laatineet koulutusohjelmia jotka kiinnostavat ja joille on kysyntää.

Toisaalta näen myös, että yhteiskunnassa yleensä on laaja ja kasvava kiinnostus kiertotaloudelle, kestävälle kehitykselle, ihmiset kiinnittävät isosti huomiota ruoan tuotantoon ja niin edelleen. On vaikea nähdä, että tämä kiinnostus luontoon ja lähiympäristöön ei heijastuisi kiinnostukseen alan koulutuksiin.

Ehdotus rengasreitiksi Pariasten keskusta-Munkviken-Tennby-Valoniemi-Norrbystrand-Solliden

Motion presenterad på stadsfullmäktige 19.6.2018

Under det senaste året har vi fått ta del av många fina planer för utvecklande av Pargas centrum; dagligvaruhandeln planerar bygga ut längs Skärgårdsvägen, prisbelönta planer har presenterats för en ombyggnad av gästhamnsområdet, ”gamla centrum” blir ett område med småskalig affärsverksamhet och så vidare.

Många skrev under motionen om en ringrutt.

Jatka lukemista ”Ehdotus rengasreitiksi Pariasten keskusta-Munkviken-Tennby-Valoniemi-Norrbystrand-Solliden”

Muutama kommentti Paraisten kaupungin strategian toimenpideohjelaan

Strategiatyö on ollut iso satsaus yhteiseen karttaan joka ohjaa laivaa kohti yhteistä päämäärää.

Monet toimintasuunnitelman toimenpiteistä koskevat elinkenoelämän ja matkailun kehittämistä. Hyvä niin. Moni toimenpide koskee myös viihtyisyyden ja vapaa-aikamahdollisuuksien lisäämistä. Hyvä niin, sitäkin tarvitaan.

Olen kuitenkin hieman yllättynyt siitä, että niin harva listatuista toimenpiteistä koskee kaupungin ylläpitämiä palveluita sivistyksen tai sosiaali- ja terveydenhuollon saroilla. Jatka lukemista ”Muutama kommentti Paraisten kaupungin strategian toimenpideohjelaan”

Liikennemaksu kehittäisi liikennettä asukkaan ja matkailijan hyödyksi

Mielipidekirjoitus TS 29.4.2018

Oikein mitoitetulla liikennemaksulla sekä rahoituksen ja ylläpidon elinkaarimallilla olisi mahdollista toteuttaa monia liikenteen investointeja, joita ei muuten tultaisi näkemään. Jos liikennemaksusta saatavat tulot ohjataan takaisin liikenteen kehittämiseen alueella, tulot koituvat sekä paikallisten, että matkailijoiden hyödyksi. Maksu ei kuitenkaan saisi olla niin suuri, että se toimii itseään vastaan.

Jatka lukemista ”Liikennemaksu kehittäisi liikennettä asukkaan ja matkailijan hyödyksi”

Koulutus Paraisten kaupungin strategiassa

Julkaistu ÅU:ssa 27.2.2018

Pargas behöver uppdatera sitt utbildningspolitiska program. Det senaste programmet skrevs inför den förra fullmäktigeperioden 2012-2016 och mycket har hänt såväl i Pargas som inom utbildning sedan dess. Uppdateringen sammanfaller dessutom lämpligt med arbetet att ta fram konkreta åtgärder för förverkligandet av stadens nya strategi. Jatka lukemista ”Koulutus Paraisten kaupungin strategiassa”