Keskustelu metsien käytöstä käy näin lähestyvien vaalien alla vilkkaana. Kannanotoissa metsien käytöstä olisi huomioitava myös taloudellinen kestävyys.

Suomalainen metsä on Suomen biotalouden ja vientiteollisuuden selkäranka. Paitsi, että metsätalous vastaa neljäsosasta maamme viennistä ja ala työllistää 65 000 henkilöä, metsä on myös monen vielä kehitteillä olevan keksinnön raaka-aine.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreen raportin mukaan suomen metsävarannon biomassa on noin 2,5 miljardia kuutiota, mikä on 65% lisäys verrattuna 1950-lukuun. Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiota kun korjuu on noin 80 miljoonaa kuutiota. Suomen metsien biomassa kasvaa siis vuosittain noin 30 miljoonaa kuution verran.

Hallituksen esitys on korjuun lisääminen 15 miljoonalla kuutiolla, mikä vastaa puolta biomassan vuotuisesta kasvusta (vertaa käsitteeseen korkoa pääomalle). Jo pelkkä raakapuun arvo (500 Meur) olisi tervetullut lisä valtion kassaan, kun taas korjuun vähentäminen aiheuttaisi vastaavan loven valtion talousarvioon.

Paljon työtä tehdään metsätalouden ekologisen kestävyyden lisäämiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Biomassan kasvu, mutta myös kuolleen puun määrä ja metsien keskimääräinen ikä ovat todisteita kehityksen oikeasta suunnasta.

Kannatan lämpimästi metsiemme monipuolista käyttöä, joka perustuu paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioivaan metsien käytön kokonaissuunnitelmaan. Metsää ei voi, eikä pidä hoitaa samalla tavalla koko maassa. Koskemattoman merenrantapalstan käyttösuunnitelman pitää perustua muihin arvoihin kuin talousmetsä Sisä-Suomessa.