Muuttoliike ja Kirkkosalmenranta

Julkaistu ÅU:ssa 9.1, PK 11.1

Turun Sanomat esitteli (31.12.2017) mielenkiintoisen tutkimuksen koskien muuttoliikettä Suomessa, ja Varsinais-Suomessa.

Trendi kulkee kohti asumista kaupunkimiljöössä. 2000-luvun alun muuttoliike kaupunkien kehyskuntiin, nk. ”Nurmijärvi-ilmiö”, on kääntynyt.

Kaupungit ovat voittajia kuntien kilpailussa muuttajista. Työpaikan lisäksi kulkuyhteydet kaupunkikeskukseen ja keskusta-alueiden kaupunkimaisten piirteiden korostaminen houkuttelevat muuttajia.

Varsinais-Suomen asukasluvun arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla (25 000 henkilöä) tulevien 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä Turun ja muutaman kehyskunnan asukasluku kasvaa nopeimmin.

Samalla Paraisilla, kuten muuallakin, haasteeksi nousee huoltosuhteen (ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin) kehittyminen. Varsinais-Suomessa väestöllinen huoltosuhde oli 1990-luvulla noin 50 (50 ei-työikäisiä suhteessa 100 työikäistä), nykyään luku on noin 65. Turunmaalla huoltosuhteen ennustetaan kasvavan ja tasaantuvan noin 90 tienoille.

Miten tämä sitten liittyy keskusteluun Kirkkosalmenrannan kehittämisestä?

Trendien muuttumisen seurauksena kaupunki ei ehkä tule saamaan sitä suurta muuttovoittoa Turussa töitä tekevistä mutta Paraisilla asuvista perheistä, jota me kaikki olemme pitkään odottaneet. Tästä huolimatta, Paraisilla täytyy vastata muuttuvan trendin luomaan kysyntään.

Kaupungin pitää tarjota asumista joka houkuttelee sekä nykyisiä, että kaupunkiin muuttamista suunnittelevia asukkaita. ”Muuttakaa Turkuun” ei voi olla kaupungin vastaus niille, jotka etsivät kaupunkimaista asumista.

”Asiakas on oikeassa”, sanotaan. Jotta asiakkaan toivomuksiin voidaan vastata, tehdään markkinatutkimus.

Kirkkosalmenrannan tapauksessa voidaan kysyä, kuka on asiakas ja kenen kuuluu tehdä tutkimus, kaupungin vai rakennuttajan? Eikö markkinatutkimuksen tekeminen kuulu yritykselle joka myös kantaa taloudellisen riskin rakentamisesta?

Jos markkinat haluavat yksiöitä, onko kaupungilla todellakin varaa sanoa tälle ei kiitos? Jos markkinatutkimus sitä vastoin osoittaa, että kysyntää olisi kaksioille ja kolmioille voidaan kyllä olettaa, että rakennuttajakin vaihtaa konseptia sen mukaan.

Kun katsotaan väestöllisen huoltosuhteen kehittymistä kysyn myös, mistä kumpuaa käsitys, että yksiöt houkuttelisivat vain nuorisoa? Meillä on paljon, sekä nuorempia, että vanhempia yksineläviä jotka arvostavat kaupunkimaista asumista lähellä kauppoja ja muita palveluita.

Meillä on yritys, joka haluaa investoida asumiseen Paraisilla ja jonka suunnitelmat vaikuttavat sopivan hyvin muuttoliikkeen kehittymiseen. Onko meillä todellakin varaa hidastaa prosessia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.