Suositellut

Toimiva arki – kestävä tulevaisuus

Haluan, että Parainen on toimiva kaupunki, jossa on hyvä asua. Minulle toimiva kunta tarkoittaa hyviä palveluita meille, jotka jo asumme täällä, kehitystä ja uusia asukkaita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttaminen tulee olemaan tulevan valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä.

Paraisilla meillä tulee olemaan ihan paras koulu! Luovuuskeskus tulee olemaan ainutlaatuinen viiden koulun kokonaisuus. Laaja koulutustarjonta palvelee koko kuntaa.

Saaristotie on koko kuntaa yhdistävä elämänlanka. Tiet, sillat ja digitaaliset yhteydet ovat välttämättömiä sekä elinkeinoelämälle, että toimivalle arjelle.

Lupaan parempaa viestintää!

Päätöksenteon viestintää pitää kehittää. Päätöksiä pitää edeltää mahdollisuus keskusteluun, ja päätösten toteuttamista pitää seurata.

Haluan, että Paraisilla on tieto siitä, miten tehdyt päätökset kokonaisuutena vaikuttavat lähiluontoomme. Samalla haastan meidät kaikki ottamaan ympäristönäkökulma osaksi arjen pieniä ja suuria päätöksiä.

Kysely on päättynyt ja voittajat on arvottu

Kyselyyn vastaajien mielestä kunnan talous ja elinkeinoelämä ovat tärkeimmät vaalikysymykset. Paikallislehdet ja sosiaalinen media ovat vastaajille tärkeimmät kanavat politiikan seuraamiseen ja istuva valtuusto saa arvosanan 6+.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin kolme osallistumista ”Pihviä ja politiikkaa – Saken är biff”: grillihetki kevyellä politiikkapuheella ryyditettynä. Voittajat ovat Andreas Johansson, Nina Katainen ja Siv Fagerlund. (Voittajille on ilmoitettu voitosta myös henkilökohtaisesti).

Vastaa ja voita: mikä on sinulle tärkeää Paraisilla?

Vastaa kyselyyn ja kerro, mikä mielestäsi on tärkeää kunnallispolitiikassa Paraisilla.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme osallistumista ”Saken är biff – Pihviä ja politiikkaa”: grillihetki kevyellä politiikkapuheella ryyditettynä (kutsu on kahdelle ja toteutetaan yhtenä tapahtumana koronatilanteen salliessa).

Kyselyyn pääset tästä: https://forms.office.com/r/r4ZKxKNcxz

Toimiva arki koko kaupungissa

Tom Simola esitti ajankohtaisen kysymyksen pääkirjoituksessa (PK 4.3.): miten uudet päättäjät käsittelevät Paraisten tulevaisuutta?

Kuntaa vahvistetaan kokonaisuutena kehittämällä sen osien vahvuuksia. Kunnan eri osissa on monia vahvuuksia, mutta ne ovat keskenään hieman erilaisia.

Saaristotie palvelee kaikkia. Siksi Kirjalansalmen ja Hessundin sillat ovat tärkeitä koko kunnalle. Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle Saaristotie on välttämättömyys.

cof

Toimivan arjen näkökulmasta digitaaliset yhteydet ovat yhtä tärkeitä kuin tiet ja sillat. Verkkoa pitää kuitenkin rakentaa ja laajentaa niin, että kapasiteettia riittää kaikille. Sitä työtä pitää jatkaa, koko kunnan alueella.

Emme vielä tiedä, miten sote-uudistus vaikuttaa palvelutarjontaan eri kunnanosissa. Kunnan pitää kuitenkin katsoa kokonaisuutta niin, että tarjonta on mahdollisimman hyvä kaikissa kunnanosissa. Meillä pitää myös olla valmius kehittää joukkoliikennettä niin, että se palvelee esim. terveydenhoitoa ja koulutusta.

Maantieteestä johtuen kaupungin kouluverkko näyttää erilaiselta kuin useimmissa kunnissa. Meillä on suhteessa useampia ja pienempiä kouluja. Silti koulujen kustannukset ovat valtakunnallista keskitasoa, ja tulokset huipputasoa. Jos valitset asuinpaikkasi koulun perusteella, sinulla on erilaisia vaihtoehtoja mistä valita.

Eri kuntaosien asukkaita tulee kohdella tasavertaisesti. Esim. kunnallisten maksujen pitää olla samoja riippumatta siitä, missä osassa kuntaa asut.

Saariston erityispiirteet tulee huomioida koko kaupungin strategiassa. Samalla tavalla kuin Kirjalansalmen silta palvelee kaikkia Saaristotien kulkijoita, ulkosaariston satama tuo hyvinvointia koko kuntaan.

On tärkeää, että kunnan eri alueita kehitetään omista vahvuuksistaan käsin, mutta yhteistyössä.

Yhteistyö rakentuu turvallisuudelle ja turvallisuus kehittyy yhteisöllisyydestä. Tätä ei voi saavuttaa tekemättä asioita yhdessä tai keskustelematta.

Päätöksiin pitää voida vaikuttaa ja tehtyjä päätöksiä pitää arvioida. Huonoja päätöksiä pitää voida korjata ja virheitäkin pitää sallia, mutta ei samoja virheitä kahdesti.

Tällä tavalla voimme luoda toimivan arjen meille kaikille, nyt, ja tulevaisuudessa.

Tomas Björkroth, Regina Koskinen, Conny Granqvist
Kunnallisvaaliehdokkaita, RKP, Parainen

Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen

PK ja ÅU 25.2.2021

Koulukadulle rakennettava luovuuskeskus on Paraisten suurin investointi kautta aikain. Se, että ammattikoulu Axxell on osa kokonaisuutta, tekee luovuuskeskuksesta ainutlaatuisen.

Isot hankkeet herättävät suuria tunteita ja jos koetaan, että tietoa ei ole, herää huoli. Nyt kaupunki tulee tiedottamaan hankkeen etenemisestä netissä. Toivottavasti nettisivu toimii myös dialogin alustana antaen vastauksia ennen kuin herää huoli.

Edessä olevat muutot ovat herättäneet keskustelua oppilaiden välisestä yhteistyöstä. Oppilaat ovat itse tuoneet esille mahdollisuuden johonkin uuteen ja positiiviseen. Koulujen henkilökunnalla on tärkeä tehtävä yhteistyön mahdollistamisessa – mitä on myös tehty.

Lukioiden kurssitarjonnasta suhteessa suurempiin kouluihin on keskusteltu. Koosta riippumatta on kuitenkin paikallaan todeta, että paraislaisten lukiolaisten mahdollisuudet urheiluun (esim. PIF Akatemia), kulttuuriin (esim. Show) ja vaikkapa vaihto-opiskeluun pärjäävät vertailussa minkä tahansa muun alueen lukion kanssa.

Mahdollisuus toisen asteen koulutukseen omassa kotikunnassa on tärkeä vetovoimatekijä. Luovuuskeskus mahdollistaa koulutustarjonnan suomeksi, ruotsiksi, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Paraisilla tulevaisuudessa ja lähettää selkeän viestin: Paraisilla panostus koulutukseen nähdään investointina tulevaisuuteen.

Tomas Björkroth, Rkp:n Paraisten kuntajärjestön puheenjohtaja
Maj Björk, Paraisten sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Rkp
Sverker Engström, Paraisten sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja, Rkp

Laajennettu oppivelvollisuus – aloite kurssikirjojen kierrättämisestä

Aloite Sivistyslautakunnassa 17.2.2021

Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen koulutuksen.

Velvoite hakea toisen asteen koulutukseen tuo mukanaan myös ilmaiset opinnot.

Koulutuksen tasa-arvo lisääntyy, kun esim. kirjat ja työvälineet ovat opiskelijoille maksuttomia. Koulutuksen järjestäjien pitää tavalla tai toisella tarjota nämä opiskelijoiden käyttöön 1.8.2021 alkaen.

Paraisilla tämä tarkoittaa ainakin tietokoneiden hankkimista ja jonkinlaisen kurssikirjaston luomista niille lukio-oppilaille, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2021.

Samalla tämä uudistus tarkoittaa, että nykyiset lukio-oppilaat jäävät ns. ”väliinputoajiksi” kurssikirjoineen, kun aiemmin hyvin toiminut kierrätys- ja jälleenmyyntimarkkina katoaa.

Ehdotukseni on, että Paraisten kaupungin sivistysosasto selvittää mahdollisuuden ostaa käytettyjä kurssikirjoja nykyisiltä oppilailta edelleen lukioissa käytettäväksi.

Ymmärrän hyvin, että ehdotuksellani ei saavutettane suurta säästöä kaupungille, mutta haluan perustella ehdotusta sen mahdollisella merkityksellisyydellä esim. vähävaraisille perheille, samalla kun kurssikirjojen kierrättäminen toteuttaisi nykypäivän kierrätystalouden tavoitetta.

Sata päivää jäljellä

Tänään on tasan sata päivää kuntavaaleihin. Kiitän luottamuksesta saada jatkaa työtä toimivan arjen ja kestävän tulevaisuuden eteen Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana Paraisilla.

Minulle toimiva kunta tarkoittaa toimivia palveluita meille, jotka jo asumme täällä ja että kaupunki kutsuu puoleensa. Toimivat yhteydet ja hyvä palvelutarjonta palvelee sekä elinkeinoelämää, että asukkaita.

Tulevienkin sukupolvien pitää saada nauttia ainutlaatuisesta saaristoluonnosta. Päätöksenteossa huomioidaan ympäristö mutta tarvitaan kokonaiskuva ja työtapa, joka osallistuttaa meidät asukkaat.

Tarvitsemme keskustelua ja edunvalvontaa sekä arjessa, että tulevaisuudessa. Päätös liikuntahallista tulevan koulukeskuksen yhteyteen on esimerkki siitä, että muutosta on mahdollista saada aikaan.

Liikenneyhteydet ja elinkeinoelämän kehittämien ovat ajankohtaisia asioita juuri nyt ja meillä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edessämme. Nämä kaikki vaativat yhteistyötä monella tasolla.

Odotan innolla pääseväni tekemään toimivaa arkea Paraisilla, nyt, ja tulevaisuudessa.

Metsäkeskustelu joka meni metsään – #suomalaisetikimetsät

Ylen dokumentti vanhoista metsistä, ”Suomalaiset ikimetsät”, on herättänyt kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Kommenteista päätellen ei uskoisi, että osapuolet ovat katsoneet samaa ohjelmaa: joidenkin mielestä ohjelma on asenteellisin metsäteollisuutta kritisoiva kannanotto koskaan, kun toiset taas näkevät dokumentin, jossa vedotaan toimiin suomalaisen ikimetsän rippeiden pelastamiseksi lopulliselta tuholta.

Koska dokumentti koskettaa luonnonvara-alaa, ja ehkä kahdesta suurimmasta ympäristöuhasta vähemmän huomiota saanutta – luonnon monimuotoisuuden väheneminen (ilmaston lämpeneminen on se toinen) – haluan myös tuoda oman näkemykseni keskusteluun.

Puhutaan siis Suomen metsien suojelusta tai hyödyntämisestä. Kuten niin usein, nytkin someen on muodostunut kaksi leiriä: puolesta tai vastaan, mustaa tai valkoista. Miksi on niin vaikeaa nähdä harmaan sävyjä keskustelussa, jossa totuuksia on enemmän kuin kaksi?

Dokumentissa kerrotaan totuudenmukaisesti, että iso osa Suomen luonnon lajikirjosta esiintyy nimenomaan ikimetsissä. Totta on myös, että ikimetsien osuus maamme metsäalasta on pienentynyt viimeisten sadan vuoden aikana (joskin vanhojen metsien osuus on kasvanut hieman Etelä-Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana). Paitsi, että ikimetsien kokonaisala on kutistunut, ikimetsät ovat myös pirstoutuneet niin, että monia uhanalaisia lajeja uhkaa eristäytyminen liian pienille asuinalueille.

Haluan heti kärkeen selventää oman mielipiteeni asiassa: meidän täytyy suojella vähiin käyviä, pirstoutuneita ikimetsiämme, mutta suojelutarpeen pitää käydä vuoropuhelua metsien hyödyntämisen kanssa.

Dokumentissa näytetään kuvia isoista avohakkuista ja hakkuuaukkojen voimakkaasta maanmuokkauksesta sekä olemattomista suojavyöhykkeistä esim. vesistöjen reunoilla. Näistä toimenpiteistä voimme kaikki olla samaa mieltä, että ne eivät kuulu nykyajan metsätalouteen. Kosteikkoja tai soita ei enää ojiteta, vaikka dokumentissa tämä nostetaan esille uhkana koskemattomalle luonnolle.

Niin ikään näytetään mustikoita kauhovia karhuja ja lukemattomia kohtauksia kauniista, koskemattomasta luonnosta, jotka mielestäni antavat ymmärtää, että metsätalous on tuhoamassa viimeisiäkin vanhojen metsien jäänteitä maassamme.

Tätä taustaa vasten voin ymmärtää, että dokumentti herättää sosiaalisessa mediassa kärkevinä esitettyjä mielipiteitä: meidän täytyy suojella metsiämme laajemmin, metsätalouden on kehityttävä huomioimaan luonnonsuojelua paremmin, jne.

Dokumentissa nostetaan myös esille ”fakta”, että ”uutta ikimetsää ei muodostu”. Jos vanhan metsän, ”ikimetsän” määritelmä on 140 vuoden ikä kysyn, miten tämän päivän satavuotiaat metsät luokitellaan neljänkymmenen vuoden päästä?

Miksi jätetään kertomatta, että Suomen metsien biomassa on kasvanut merkittävästi viimeisten sadan vuoden aikana, tai, että hiilen sidonta on suurimmillaan, kun kasvu on nopeinta, toisin sanoen suhteellisen nuoressa metsässä?

Metsäteollisuuden saavutukset ovat oma tarinansa, mutta ajatteleeko joku, että metsäteollisuuden rooli osana biotaloutta tai alan kansantaloudellista merkitystä voidaan ohittaa kokonaan? Väitän, että niin metsänomistaja, kuin metsäteollisuus ovat samaa mieltä siitä, että ikimetsä on liian arvokas kategorisesti muutettavaksi selluloosaksi.

Miksi ”erämaanationalisti” ei voi vetää yhtä köyttä ”metsäteollisuusnationalistin” kanssa (käsitteet tämän päivän HS.stä)? Molemmat osapuolet ovat kuitenkin samaa mieltä ikimetsän arvoista ja arvokkuudesta. Samoja arvoja on hyödynnetty myös Suomalainen ikimetsä -dokumentissa. Onko näitä sitten käytetty oikein vai väärin, jää jokaisen itsensä arvioitavaksi.

Vaihtoehtoinen ratkaisu koulukeskuksen urheiluhalliksi

Insändare i ÅU 5.12.2020

Osäkerheten beträffande utformningen av gymnastiksal i anslutning till det nya skolcentret gör att diskussionen går het. I stället för att tävla om vem som ropar högst skulle det vara mer fruktsamt att söka bästa möjliga lösning. I diskussionen har också kastats fram nya idéer som skulle vara värda att beakta, innan den slutliga planen slås fast.

De 320 m2 som nu ingår i planen har konstaterats vara ett för litet utrymme för såväl skolans gymnastikundervisning som för idrottsföreningarnas användning. Ändå skulle i synnerhet idrottsföreningarna vara i skriande behov av träningsutrymme vardagskvällar – och är också beredda att betala för användningen.

Ett förslag som behöver beaktas är att slopa byggandet av den nu planerade lilla gymnastiksalen i samband med skolcentret och i stället bygga en hall på t.ex. 800 m2 på andra sidan Skolgatan, mellan Malms skola och det nya skolcentret. För en hall på 800 m2 kan det beviljas statsbidrag. Såväl ett eventuellt statsbidrag som inkomster från användarna skulle sänka stadens kostnader i det projektet.

Med denna plan skulle både utbildning och idrottsverksamheten få det de behöver utan att tilläggskostnaden för staden blir oöverkomlig.

Conny Granqvist, ordförande för SFP:s lokalavdelning i Pargas
Tomas Björkroth, ordförande för SFP:s Väståboländska kommunorganisation (VÅKO)