fbpx

Kiitos! – Tack!

Kuukausi on kulunut vaalipäivästä.
 
Haluan vielä kerran kiittää kaikkia, jotka äänestivät RKP:tä ja tietysti kaikkia, jotka äänestivät minua. Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia, jotka auttoivat ja tukivat minua kampanjan aikana!
 
RKP:lle kunnallisvaalit olivat hieno voitto, saimme yhden edustajan lisää ja säilytimme enemmistön valtuustossa (19/ 35 paikkaa).
 
RKP:nu valtuustoryhmä järjestäytyi heti vaalien jälkeen ja minulle suotiin suuri luottamus tulla valituksi ryhmämme puheenjohtajaksi.

Lue lisää

Kysely on päättynyt ja voittajat on arvottu

Tabell

Kyselyyn vastaajien mielestä kunnan talous ja elinkeinoelämä ovat tärkeimmät vaalikysymykset. Paikallislehdet ja sosiaalinen media ovat vastaajille tärkeimmät kanavat politiikan seuraamiseen ja istuva valtuusto saa arvosanan 6+. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin kolme osallistumista ”Pihviä ja politiikkaa – Saken är biff”: grillihetki kevyellä politiikkapuheella ryyditettynä. Voittajat ovat Andreas Johansson, Nina Katainen ja Siv Fagerlund. (Voittajille on … Lue lisää

Vastaa ja voita: mikä on sinulle tärkeää Paraisilla?

Grilli

Vastaa kyselyyn ja kerro, mikä mielestäsi on tärkeää kunnallispolitiikassa Paraisilla. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme osallistumista ”Saken är biff – Pihviä ja politiikkaa”: grillihetki kevyellä politiikkapuheella ryyditettynä (kutsu on kahdelle ja toteutetaan yhtenä tapahtumana koronatilanteen salliessa). Kyselyyn pääset tästä: https://forms.office.com/r/r4ZKxKNcxz

Toimiva arki koko kaupungissa

Tom Simola esitti ajankohtaisen kysymyksen pääkirjoituksessa (PK 4.3.): miten uudet päättäjät käsittelevät Paraisten tulevaisuutta? Kuntaa vahvistetaan kokonaisuutena kehittämällä sen osien vahvuuksia. Kunnan eri osissa on monia vahvuuksia, mutta ne ovat keskenään hieman erilaisia. Saaristotie palvelee kaikkia. Siksi Kirjalansalmen ja Hessundin sillat ovat tärkeitä koko kunnalle. Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle Saaristotie on välttämättömyys. Toimivan arjen näkökulmasta digitaaliset … Lue lisää

Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen

PK ja ÅU 25.2.2021 Koulukadulle rakennettava luovuuskeskus on Paraisten suurin investointi kautta aikain. Se, että ammattikoulu Axxell on osa kokonaisuutta, tekee luovuuskeskuksesta ainutlaatuisen. Isot hankkeet herättävät suuria tunteita ja jos koetaan, että tietoa ei ole, herää huoli. Nyt kaupunki tulee tiedottamaan hankkeen etenemisestä netissä. Toivottavasti nettisivu toimii myös dialogin alustana antaen vastauksia ennen kuin herää … Lue lisää

Laajennettu oppivelvollisuus – aloite kurssikirjojen kierrättämisestä

Aloite Sivistyslautakunnassa 17.2.2021 Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen koulutuksen. Velvoite hakea toisen asteen koulutukseen tuo mukanaan myös ilmaiset opinnot. Koulutuksen tasa-arvo lisääntyy, kun esim. kirjat ja työvälineet ovat opiskelijoille maksuttomia. Koulutuksen järjestäjien pitää tavalla tai toisella tarjota nämä opiskelijoiden käyttöön 1.8.2021 alkaen. Paraisilla tämä tarkoittaa ainakin tietokoneiden hankkimista ja jonkinlaisen … Lue lisää

Sata päivää jäljellä

Tänään on tasan sata päivää kuntavaaleihin. Kiitän luottamuksesta saada jatkaa työtä toimivan arjen ja kestävän tulevaisuuden eteen Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana Paraisilla. Minulle toimiva kunta tarkoittaa toimivia palveluita meille, jotka jo asumme täällä ja että kaupunki kutsuu puoleensa. Toimivat yhteydet ja hyvä palvelutarjonta palvelee sekä elinkeinoelämää, että asukkaita. Tulevienkin sukupolvien pitää saada nauttia ainutlaatuisesta saaristoluonnosta. Päätöksenteossa … Lue lisää

Metsäkeskustelu joka meni metsään – #suomalaisetikimetsät

Ylen dokumentti vanhoista metsistä, ”Suomalaiset ikimetsät”, on herättänyt kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Kommenteista päätellen ei uskoisi, että osapuolet ovat katsoneet samaa ohjelmaa: joidenkin mielestä ohjelma on asenteellisin metsäteollisuutta kritisoiva kannanotto koskaan, kun toiset taas näkevät dokumentin, jossa vedotaan toimiin suomalaisen ikimetsän rippeiden pelastamiseksi lopulliselta tuholta.

Koska dokumentti koskettaa luonnonvara-alaa, ja ehkä kahdesta suurimmasta ympäristöuhasta vähemmän huomiota saanutta – luonnon monimuotoisuuden väheneminen (ilmaston lämpeneminen on se toinen) – haluan myös tuoda oman näkemykseni keskusteluun.

Puhutaan siis Suomen metsien suojelusta tai hyödyntämisestä. Kuten niin usein, nytkin someen on muodostunut kaksi leiriä: puolesta tai vastaan, mustaa tai valkoista. Miksi on niin vaikeaa nähdä harmaan sävyjä keskustelussa, jossa totuuksia on enemmän kuin kaksi?

Dokumentissa kerrotaan totuudenmukaisesti, että iso osa Suomen luonnon lajikirjosta esiintyy nimenomaan ikimetsissä. Totta on myös, että ikimetsien osuus maamme metsäalasta on pienentynyt viimeisten sadan vuoden aikana (joskin vanhojen metsien osuus on kasvanut hieman Etelä-Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana). Paitsi, että ikimetsien kokonaisala on kutistunut, ikimetsät ovat myös pirstoutuneet niin, että monia uhanalaisia lajeja uhkaa eristäytyminen liian pienille asuinalueille.

Haluan heti kärkeen selventää oman mielipiteeni asiassa: meidän täytyy suojella vähiin käyviä, pirstoutuneita ikimetsiämme, mutta suojelutarpeen pitää käydä vuoropuhelua metsien hyödyntämisen kanssa.

Dokumentissa näytetään kuvia isoista avohakkuista ja hakkuuaukkojen voimakkaasta maanmuokkauksesta sekä olemattomista suojavyöhykkeistä esim. vesistöjen reunoilla. Näistä toimenpiteistä voimme kaikki olla samaa mieltä, että ne eivät kuulu nykyajan metsätalouteen. Kosteikkoja tai soita ei enää ojiteta, vaikka dokumentissa tämä nostetaan esille uhkana koskemattomalle luonnolle.

Niin ikään näytetään mustikoita kauhovia karhuja ja lukemattomia kohtauksia kauniista, koskemattomasta luonnosta, jotka mielestäni antavat ymmärtää, että metsätalous on tuhoamassa viimeisiäkin vanhojen metsien jäänteitä maassamme.

Tätä taustaa vasten voin ymmärtää, että dokumentti herättää sosiaalisessa mediassa kärkevinä esitettyjä mielipiteitä: meidän täytyy suojella metsiämme laajemmin, metsätalouden on kehityttävä huomioimaan luonnonsuojelua paremmin, jne.

Dokumentissa nostetaan myös esille ”fakta”, että ”uutta ikimetsää ei muodostu”. Jos vanhan metsän, ”ikimetsän” määritelmä on 140 vuoden ikä kysyn, miten tämän päivän satavuotiaat metsät luokitellaan neljänkymmenen vuoden päästä?

Miksi jätetään kertomatta, että Suomen metsien biomassa on kasvanut merkittävästi viimeisten sadan vuoden aikana, tai, että hiilen sidonta on suurimmillaan, kun kasvu on nopeinta, toisin sanoen suhteellisen nuoressa metsässä?

Metsäteollisuuden saavutukset ovat oma tarinansa, mutta ajatteleeko joku, että metsäteollisuuden rooli osana biotaloutta tai alan kansantaloudellista merkitystä voidaan ohittaa kokonaan? Väitän, että niin metsänomistaja, kuin metsäteollisuus ovat samaa mieltä siitä, että ikimetsä on liian arvokas kategorisesti muutettavaksi selluloosaksi.

Miksi ”erämaanationalisti” ei voi vetää yhtä köyttä ”metsäteollisuusnationalistin” kanssa (käsitteet tämän päivän HS.stä)? Molemmat osapuolet ovat kuitenkin samaa mieltä ikimetsän arvoista ja arvokkuudesta. Samoja arvoja on hyödynnetty myös Suomalainen ikimetsä -dokumentissa. Onko näitä sitten käytetty oikein vai väärin, jää jokaisen itsensä arvioitavaksi.

Vaihtoehtoinen ratkaisu koulukeskuksen urheiluhalliksi

Insändare i ÅU 5.12.2020 Osäkerheten beträffande utformningen av gymnastiksal i anslutning till det nya skolcentret gör att diskussionen går het. I stället för att tävla om vem som ropar högst skulle det vara mer fruktsamt att söka bästa möjliga lösning. I diskussionen har också kastats fram nya idéer som skulle vara värda att beakta, innan … Lue lisää