fbpx

Talousmetsänhoito pähkinänkuoressa

Uudistushakkuun jälkeen tavoitteena on saada uusi taimikko kasvuun mahdollisimman pian. Puun hakkuutuotosta noin 25% uudelleeninvestoidaan taimiin, istutukseen, taimikonhoitoon (raivaukseen) ja nuoren metsän hoitoon.

Uudistushakkuu ei aina ole avohakkuu ja istutustaimikko, metsää voidaan uudistaa myös siemen- tai suojuspuuhakkuulla, jättämällä hakkuulle siemenpuita, joista uusi metsä saa alkunsa. Haasteena nopealle kasvuun lähtemiselle on, että hyviä siemenvuosia sattuu korkeintaan pari kymmenelle vuodelle.

Useimmiten metsä kuitenkin harvennetaan istuttamalla. Valikoidut taimitarhan taimet kasvavat 20-30% nopeammin kuin vanhojen puiden geeneistä kasvuun lähtevät taimet.

Muutaman vuoden päästä kasvu optimoidaan raivauksella. Elinvoimaisimmat taimet jätetään, ja niille raivataan elintilaa. Kasvava metsä harvennetaan (useimmiten) vielä kaksi kertaa tulevien 70-100 vuoden aikana, kun kasvu on nopeinta. Tavoite on sama, kun raivauksella: parhaiden puiden jättäminen ja niille valon ja elintilan tarjoaminen, jotta kasvu olisi nopeaa ja puun laatu hyvää.

Harvennuksia ei tehdä ”summamutikassa”, vaan harvennusmalleihin, jotka perustuvat tutkimukseen ja metsänhoidon hyviin käytänteisiin: on maksimitiheys, jota ei pidä ylittää ja minimitiheys, jota ei pidä alittaa.

Ylipäätään Metsälaki ja -asetus antavat raamit metsänhoidolle. Jos yhteiskunta haluaa muutoksen metsänhoitoon tai monimuotoisuuden huomioimiseen, muutokset pitää tehdä näitä säädöksiä muuttamalla.

Yksi kommentti artikkeliin ”Talousmetsänhoito pähkinänkuoressa”

Jätä kommentti